• Tausta
• Mainonnan ja markkinoinnin ohjeet
• Lahjonnan vastaiset ohjeet
• Yritysten yhteiskuntavastuu

   

Tausta

Toimintansa alusta alkaen ICC on pyrkinyt edistämään kansainvälisen kaupan ja investointien vapautta, tervettä kilpailua sekä kestävää kehitystä luomalla oma-aloitteisesti elinkeinoelämälle oh­jeiksi ja suosituksiksi tar­koi­tettu­ja toimintaohjelmia ja eettisiä säännöstöjä, kuten Mainonnan kansainväliset perussäännöt, Internet-markkinoinnin kansainväliset ohjeet ja Elinkeinoelämän kestävän kehityksen peruskirja.

Maail­man talouden globa­lisoituminen ja siitä seuraava kiristyvä kilpailu edellyttä­vät, että elinkei­noelä­mä luo jatkossakin kansainvälisiä itsesääntelyohjeita, sääntöjä. Esimerkiksi mar­kkinoin­tia koskevien itsesään­te­lynormi­en luominen ja säännöllinen uudistaminen osoittaa elinkei­noelä­män olevan valmis kanta­maan sosiaalisen vastuunsa myös muuttuvilla, globaaleilla mark­kinoil­la.

Mainonnan ja markkinoinnin ohjeet

Vuosien ajan ICC on ollut mainonnan ja markkinoinnin oma-aloitteiseen sääntelyyn perustuvien eettisten perussääntöjen merkittävin kansainvälinen kehittäjä. ICC katsoo, että kaikissa viestimissä tapahtuvan mainonnan ja markkinoinnin on noudatettava korkeita eettisiä normeja. Tällaiset normit on esitetty Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemissa Mainonnan kansainvälisissä perussäännöissä (ICC International Code of Advertising Practice) sekä eräissä muissa omaehtoiseen sääntelyyn perustuvissa Kansainvälisen kauppakamarin kansainvälisissä perussäännöissä.

Tällä hetkellä voimassa olevat ICC:n mainontaa ja markkinointia koskevat ohjeet ovat seuraavat:

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinointisäännöt 2007
(Consolidated ICC Code of Advertising and Marketing Communication Practice)

Markkinointisäännöt sisältää seuraavat osat:

• Yleiset periaatteet;
• Myynninedistäminen;
• Sponsorointi;
• Suoramarkkinointi;
• Markkinointi käytettäessä sähköisiä viestimiä;
• Ympäristöväittämät markkinoinnissa;

Säännöt liitteenä (pdf)

Markkinointiohjeiden lisäksi on olemassa seuraavat säännöt, periaatteet ja tulkintaohjeet:

• ICC:n suoramyyntiä koskevat säännöt; säännöt liitteenä (pdf)
• ICC:n markkinointitutkimuksen säännöt; säännöt liitteenä (pdf)
• ICC:n periaatteet sähköisen tuotekoodin käyttämisestä; säännöt liitteenä (pdf)
• ICC:n tulkintaohjeet elintarvikkeiden ja juomien markkinoinnista säännöt liitteenä (pdf)

ICC-OHJEET KOKONAISUUDESSAAN JA LISÄTIEDOT :

ICC-ohjeisiin alkuperäisessä englanninkielisessä muodossaan voi tutustua osoitteessa www.iccwbo.org ”Marketing and Advertising”.

ICC-ohjeisiin alkuperäisessä englanninkielisessä muodossaan voi tutustua osoitteessa www.iccwbo.org " Marketing and Advertising ".

Lahjonnan vastaiset ohjeet

Kansainvälisesti on viime aikoina korostettu yritysten vastuuta lahjonnan ja muiden taloudellisten väärinkäytösten vastaisessa taistelussa. ICC on selvittänyt lahjonnan eettisiä kysymyksiä. Jo vuonna 1977 julkaistiin ICC:n ohjeet lahjonnan vastustamiseksi (ICC Rules of Conduct - Extortion and Bribery in International Business Transactions), joiden uusin versio on vuodelta 2005.

Lisätiedot: www.iccwbo.org/policy/anticorruption

Helmikuussa 1999 voimaantullut OECD:n yleissopimus velvoittaa sopijavaltiot säätämään rangaistavaksi kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan. OECD:n sopimuksen johdosta ICC on vuonna 2003 julkistanut yritysjohdolle tarkoitetun oppaan ”Fighting Corruption - a corporate practices manual”, joka opastaa käytännönläheisesti yrityksiä lahjonnan vastaisessa toiminnassa. Yksityisen sektorin lahjonta on tarkoitus kriminalisoida myös Euroopan unionissa.

Kuinka yrityksen tulee reagoida lahjusvaatimuksiin? Millaisia eettisiä periaatteita yritystasolla on syydä luoda? Miten näiden periaatteiden toteutumista voidaan valvoa? Mikä on ylimmän yritysjohdon rooli ja vastuu? Missä kulkee lahjan ja lahjuksen ero? Mikä on tilintarkastajan rooli valvonnassa? Mikä on yrityksen vastuu kauppaedustajan ja jälleenmyyjän toimista? Näihin ja useisiin muihin kysymyksiin hahmotetaan vastauksia ”Fighting Corruption - a corporate practices manual” teoksessa. Samalla se esittelee käytössä olevia yritysten eettisiä periaatteita muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lisätiedot:
ICC Commission on Anti-Corruption vastaa lahjonnanvastaisista toimista ICC:ssä. Siihen ja lahjonnanvastaiseen ohjeistuksen voi tutustua osoitteessa www.iccwbo.org.

Vastuullinen yritystoiminta ja riskienhallinta

Yhteiskunnan muuttuessa yrityksetkin ovat vuosikymmenien kuluessa joutunut erilaisten ulkoisten paineiden eteen, mistä johtuen Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on pyrkinyt yritysvetoisesti määritelmään yrityksille yhteisiä, kansainvälisiä toimintaperiaatteita ja eettisiä ohjeita. Vuonna 1919 perustettu Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on maailman elinkeinoelämän yhteistyöjärjestönä, jolla on yritys- ja järjestöjäseniä yli 140 maassa kaikilta toimialoilta ja kansallinen osasto 80 maassa, on tarjonnut yrityselämälle ainoan todella globaalin, kaikki toimialat kattavan, foorumin kehittää elinkeinoelämän itsesääntelyä ja yritysetiikkaa.

Jo vuonna 1967 ICC laati yksityisten yritysten eettisiin periaatteisiin liittyvän " ICC Charter for Private Enterprises” ". Ympäristö ja kestävä kehitys nousivat esille 1980-luvulla, mikä johti 1991 julkaistuihin ympäristöjohtamisen periaatteisiin nimeltään Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen aikaan saamiseksi ( ICC Business Charter for Sustainable Development ). Vuonna 1996 uusittu peruskirja ja sen 16 periaatetta ovat yhä käyttökelpoisia. Se muodostaa usean yrityksen ympäristöjohtamisen perustan ja liittyy olennaisesti ympäristöjohtamisjärjestelmiin sekä standardeihin, kuten ISO 14000.

Ympäristön lisäksi ICC on selvittänyt edellä esitellyllä tavalla muun muassa lahjonnan ja markkinoinnin eettisiä kysymyksiä. Vuonna 1977 julkaistiin ICC:n ohjeet lahjonnan vastustamiseksi ( ICC Rules of Conduct - Extortion and Bribery in International Business Transactions ), joiden uusin versio on vuodelta 1997. Yritysten kaupalliseen viestintään liittyvä ensimmäinen eettinen ohje on vuodelta 1937, minkä jälkeen ICC on kehittänyt laajasti markkinointia ja mainontaa koskevia kansainvälisiä ohjeita ( ICC Codes of Marketing and Advertising Practices ) aina ympäristöväittämistä internet-mainontaan asti. Nämä ovat ohjanneet ensisijaisesti yritysten toimintaa, mutta tarjonneet myös viranomaisille tulkinta-apua siihen, mikä on hyvä liiketapa.

Lisätiedot:

ICC Commission on Business in Society vastaa vastuullisen yritystoiminnan edistämisestä ICC:ssä. Siihen ja ohjeistuksen voi tutustua osoitteessa www.iccwbo.org.

ICC:n suositus yritysten yhteiskuntavastuusta

Toukokuussa 2002 ICC julkisti elinkeinoelämän kansainvälisen näkemyksen yhteiskuntavastuusta nimeltään " ICC Business in Society - Making a positive and responsible contribution - a voluntary commitment by business to manage its activities responsibly ." Kyseinen kannanotto on luonteva jatko ICC:n 1990-luvulla lanseeraamalle "Elinkeinoelämän kestävän kehityksen peruskirjalle - ICC Business Charter for Sustainable Development." Ympäristövastuun ohella on nyt korostunut yritystoiminnan sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus.

ICC:n yhteiskuntavastuukannanotto, " ICC Business in Society - Making a positive and responsible contribution ", on luonnollinen jatke ICC:n aikaisemmalle toiminnalle. Vuodesta 1997 lähtien ICC:n jäsenyritykset tehneet yhteistyötä ryhmässä nimeltään ICC Group on Business in Society, jonka puheenjohtajana toimii Vice President Robin Aram (Shell) ja jonka työhön on osallistunut muun muassa seuraavat yritykset: ABN Amro, Alcatel, BAT, BP Amoco, DaimlerChrysler, The Dow Chemical Company, Heineken, IBM, ING Group, Mattel, Nestlé, PepsiCo, Procter & Gamble, Unilever, SEB, Standard Chartered Bank sekä Suomesta alusta alkaen Kesko kehitysjohtaja Jouko Kuisman edustamana sekä myöhemmässä vaiheessa johtaja Anne Klemetti (Nokia) ja johtaja Jukka Seppälä (Metso).

ICC:n puitteissa kansainvälisesti toimivat yritykset ovat vaihtaneet ajatuksia yritysten roolista ja vastuusta yhteiskunnassa, arvioineet markkinoilla olevia yritysten omia eettisiä ohjeita sekä julkisen vallan, järjestöjen ja muiden tahojen laatimia käytännesääntöjä. ICC:n mukaan jokainen yritys päättää itse yhteiskuntavastuuseen liittyvät toimintaperiaatteensa ja eettiset arvonsa sekä vastaa niiden seurannasta. Yleiset eettiset ohjeet ja suositukset, kuten OECD Guidelines ja Global Sullivan Principles, toimivat yrityksille hyvinä vertailukohtina, benchmarking -mittareina.

ICC:n mielestä olisi myös tärkeää, että yritysten valitsemat käsitteet, raportointi- ja seurantajärjestelmät olisivat laajasti hyväksyttyjä tapoja arvioida yrityksen onnistumista ympäristöasioissa, kestävässä kehityksessä, henkilöstöpolitiikassa ja muissa sosiaalisen ulottuvuuden kysymyksissä sekä tuottaisivat kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa. Käytännössä tämä voi tapahtua vain kansainvälisen yritysvetoisen yhteistyön tuloksena eikä valtiovallan yksityiskohtainen ohjaus tässä suhteessa ole toivottavaa. On yhteiskunnankin kokonaisedun mukaista, että erilaiset yritykset voivat kukin löytää oman tapansa toimia vastuullisena yrityskansalaisena globalisoituvassa yhteiskunnassa. Mikä sopii monikansalliselle yritykselle ei välttämättä sopi kotimarkkinakeskittyneelle pk-yritykselle. Tästä syystä yhteiskuntavastuu kehityksessä on kunnioitettava yritysten oma-aloitteisuutta.

Lisätiedot: http://www.iccwbo.org/home/menu_business_society.asp

ICC:n opas yrityksille - ICC´s 9 steps - a guide to corporate responsibility

Yritysten vastuullisuutta selvittävän kannanoton jälkeen ICC:n yritysasiantuntijat ovat pohtineet toimia, miten erilaiset yritykset voisivat omalta osaltaan selvittää yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä seikkoja. Näiden asiantuntijaselvitysten pohjalta ICC on julkistanut kaikille yrityksille suunnatun sähköisessä muodossa olevan oppaan ”ICC`s 9 steps – a guide to corporate responsibility”, jossa annetaan yrityksille ohjeita toimista, joita vastuullinen yritystoiminta edellyttää tänä päivänä.

Lisätiedot: http://www.iccwbo.org/corporateresponsibilityguide/