• Tausta
• Elinkeinoelämän peruskirjan sisältö
• Lisätietoja
• Peruskirjan allekirjoittaneet suomalaistahot

Tausta

• Yritysten ympäristöjohtaminen on nopeasti kehittyvä ala. ICC:llä on perinteet hyvän ympäristöjohtamisen aatteen levittämisessä. Jo vuonna 1974 ICC julkaisi asiankirjan Environmental Guidelines for World Industry, jossa on 29 suosituksenluonteista teesiä.

• Vuonna 1989 YK:n Rio de Janeiron ympäristökongressia edeltäneen Bergenin valmistelukongressin aikoihin ICC:n piirissä syntyi ajatus pidemmälle menevän käyttäytymissäännön omaksumisesta. Konseptin nimeksi tuli The Business Charter for Sustainable Development. Kahden vuoden kansainvälisen valmistelun jälkeen Business Charter ja sen 16 ympäristöjohtamisen periaatetta olivat valmiina esiteltäväksi 1991 Rotterdamissa pidetyssä maailman teollisuuden ympäristöjohtamisen konferenssissa (WICEM II). Business Charter sai hyvä lähtölaukauksen ja siitä muodostui laajasti kansainvälisesti tunnustettu säännöstö. Peruskirjan on allekirjoittanut lähes 3000 yritystä ja järjestöä maailmanlaajuisesti. Joukossa ovat lähes poikkeuksetta maailman johtavat monikansalliset yritykset.

• Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi muodostaa perustan yksittäisten yritysten ja järjestöjen toiminnalle maailmanlaajuisesti. Sen katsotaan täydentävän ympäristöjohtamisjärjestelmiä. Peruskirja on julkaistu yli 20 kielellä mukaan lukien kaikki YK:n viralliset kielet.

• Peruskirja on luonteeltaan hyvän käyttäytymisen sääntö (code of conduct), jonka perusajatus on vapaaehtoisuus. Yritykset luovat itselleen hyvän ympäristökäyttäytymisen säännöt ja seuraavassa vaiheessa tulevat kuvaan mukaan muun muassa järjestelmät, kuten ISO 14001.

Elinkeinoelämän peruskirjan sisältö

ELINKEINOELÄMÄN PERUSKIRJA KESTÄVÄN KEHITYKSEN AIKAANSAAMISEKSI

• Ympäristöjohtamisen periaatteet

THE BUSINESS CHARTER FOR SUSTAINABLE DEVELOPMENT

• Principles for Environmental Management

Alkusanat

• Nykyisin ollaan laajasti sitä mieltä, että ympäristönsuojelun on kuuluttava kaikessa liiketoiminnassa tärkeimpien asioiden joukkoon.

• Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio (Brundtlandin komissio) painotti vuoden 1987 raportissaan "Yhteinen tulevaisuutemme" ympäristönsuojelun tärkeyttä kestävän kehityksen tavoittelussa.

• Auttaakseen elinkeinoelämää kaikkialla maailmassa parantamaan ympäristöasioiden hoitoa Kansainvälinen kauppakamari (ICC) asetti elinkeinoelämän edustajista koostuvan työryhmän tekemään tämän "Elinkeinoelämän peruskirjan kestävän kehityksen aikaansaamiseksi". Siinä on esitetty kuusitoista periaatetta ympäristöjohtamisesta, joka on elinkeinoelämän kannalta ratkaisevan tärkeä osa kestävää kehitystä.

• Tämä peruskirja auttaa yrityksiä täyttämään sitoumuksensa hoitaa ja suojella ympäristöä kokonaisvaltaisesti kansallisten ja kansainvälisten ympäristöjohtamisen standardien ja ohjeiden mukaisesti.

• Peruskirja julkistettiin virallisesti huhtikuussa 1991 teollisuuden maailmanlaajuisessa ympäristöjohtamista käsittelevässä konferenssissa WICEM II:ssa Rotterdamissa, ja on edelleen laajasti sovellettu ja tunnustettu ohjeisto kautta maailman.

Johdanto

• Kestävään kehitykseen kuuluu, että kyetään täyttämään ihmiskunnan nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omien tarpeidensa täyttämiseen. Taloudellinen kasvu tarjoaa parhaat edellytykset ympäristön suojelemiselle. Toisaalta muiden yhteiskunnan tavoitteiden kanssa tasapainossa oleva ympäristönsuojelu on tarpeen, jotta kasvu olisi kestävää.

• Kestävän taloudellisen kehityksen aikaansaamiseen tarvitaan monipuolisia, dynaamisia, myönteisesti suhtautuvia ja tuottavia yrityksiä. Myös näiden johtamistaitoa sekä teknisiä ja taloudellisia voimavaroja tarvitaan vastaamaan ympäristönsuojelun haasteisiin. Markkinatalous, jolle aloitteellisen yrittäjyys on luonteenomaista, on olennaisen tärkeä tässä kehityksessä.

• Elinkeinoelämänkin näkökulmasta taloudellisella kehityksellä ja ympäristönsuojelulla pitäisi olla sama päämäärä eikä ristiriitaisia tavoitteita nyt eikä tulevaisuudessa. 21. vuosisadan kynnyksellä pysyvä haaste on markkinavoimien hyväksikäyttö ympäristönsuojelussa ISO 14000:n kaltaisten standardien avulla ja käyttäen taloudellisia ohjauskeinoja harkitusti ja tasapainoisesti.

• Vuonna 1992 pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskokouksessa maailman kansakunnat tunnustivat tämän haasteen ja vetosivat elinkeinoelämään siihen vastaamiseksi. Tämän vuoksi yritysjohtajat ovatkin ryhtyneet toimenpiteisiin omissa yrityksissään sekä toimialakohtaisissa ja muissa elinkeinoelämän järjestöissä.

• Jotta yhä useammat yritykset tulisivat mukaan ja jotta yritysten ympäristöasioiden hoito edelleen paranisi, Kansainvälinen kauppakamari kehottaa yrityksiä ja niiden järjestöjä edelleen käyttämään seuraavia periaatteita parannuspyrkimystensä perustana ja ilmaisemaan periaatteille julkisesti tukensa. Erikokoisten ja eri toimintoja harjoittavien yritysten moninaisuus heijastuu niissä yksittäisissä ohjelmissa, jotka laaditaan näiden periaatteiden toteuttamiseksi.

• Tavoitteena on yhä, että mahdollisimman moni yritys sitoutuisi parantamaan ympäristöasioidensa hoitoa näiden periaatteiden mukaisesti, edistämän johtamiskäytännössä tätä kehitystä, arvioimaan edistymistään sekä raportoimaan siitä asianmukaisesti.

Periaatteet

(1) Tärkeysjärjestys yrityksessä
Ympäristönsuojelu ja hoito otetaan yhdeksi yrityksen tärkeimmistä tehtäväalueista ja tunnustetaan sen avainasema kestävän kehityksen saavuttamisessa. Laaditaan periaatteita, ohjelmia ja työtapoja, jotka edistävät ympäristönsuojelua.

(2) Johtamisen kattavuus
Näiden toimintaperiaatteiden, ohjelmien ja työtapojen sisällyttämien koko tuotanto- ja liiketoimintaan on olennaisen tärkeää.

(3) Etenemisprosessi
Yrityksen toimintaperiaatteita, ohjelmia ja ympäristöasioiden hoitoa kehitetään jatkuvasti lainsäädännön vaatimusten pohjalta siten, että otetaan huomioon tekninen kehitys, tieteellinen asiantuntemus, kuluttajien tarpeet ja yhteiskunnan odotukset. Samoja ympäristökriteerejä sovelletaan myös kansainvälisesti.

(4) Työntekijöiden koulutus
Työntekijöitä koulutetaan, opastetaan ja kannustetaan suorittamaan työtehtävänsä ympäristön kannalta vastuullisella tavalla.

(5) Ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutukset arvioidaan ennen uuden toiminnan tai hankkeen aloittamista ja ennen laitoksen purkamista tai sen toiminnan lopettamista.

(6) Tuotteet ja palvelut
Kehitetään ja tuotetaan tuotteita tai palveluja, joilla ei ole merkityksellisiä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat turvallisia aiotussa käytössä, jotka eivät tuhlaa energiaa eivätkä luonnonvaroja ja jotka voidaan kierrättää uudelleen tai hävittää turvallisesti.

(7) Asiakasneuvonta
Neuvontaa ja milloin tarpeellista, opetetaan asiakkaille, jakeluketjuille ja yleisölle tuotteiden turvallista käyttöä, kuljetusta, varastointia ja hävitystä, ja sovelletaan vastaavia periaatteita myös palveluiden tuottamiseen.

(8) Laitokset ja toiminnot
Kehitetään, suunnitellaan ja käytetään laitteistoja ja tehdään muita toimintoja siten, että tavoitteena on tehokas energian ja raaka-aineiden hyödyntäminen, uudistuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, haitallisten ympäristövaikutusten ja jätteiden syntymisen minimointi ja jätteiden turvallinen ja vastuuntuntoinen hävittäminen.

(9) Tutkimus
Tehdään tai tuetaan tutkimusta, joka koskee yrityksen käyttämien raaka-aineiden, tuotteiden ja prosessien sekä päästöjen ja jätteiden ympäristövaikutuksia sekä ympäristöhaittojen vähentämiskeinoja.

(10) Ennakointi
Kehitetään tuotteiden tai palveluiden tuotantoa, markkinointia ja käyttöä sekä toimintatapoja tieteellisen ja teknisen tiedon mukaisesti sellaiseksi, että estetään vakavat tai peruuttamattomat ympäristö- haitat.

(11) Urakoitsijat ja tavarantoimittajat
Pyritään saamaan myös yrityksen käyttämät urakoitsijat ja alihankkijat noudattamaan näitä periaatteita kannustamalla ja, milloin tarpeellista, vaatimalla näitä muuttamaan toimintatapojaan, jotta ne vastaisivat yrityksen omaksumia periaatteita. Kannustetaan myös tavarantoimittajia noudattamaan näitä periaatteita.

(12) Varautuminen poikkeustilanteisiin
Kehitetään ja ylläpidetään - siellä missä on merkityksellisiä vaaratekijöitä - suunnitelmia poikkeus- tilanteiden varalle yhteistyössä palo- ja pelastuspalvelun, muiden asianomaisten viranomaisten ja paikallisten asukkaiden kanssa. Tällöin otetaan huomioon myös mahdolliset rajojen yli ulottuvat vaikutukset.

(13) Teknologian siirto
Osallistutaan ympäristölle turvallisen teknologian ja muiden ympäristönsuojelukeinojen siirtämiseen kaikkialle teollisuuteen, palvelujen tuotantoon ja julkiselle sektorille.

(14) Osallistuminen yhteistyöhön
Osallistutaan yleisten toimintaperiaatteiden kehittämiseen sekä elinkeinoelämän, hallinnon ja valtioiden välisiin ohjelmiin ja koulutusohjelmiin, joilla pyritän lisäämään ympäristötietoisuutta ja ympäristönsuojelua.

(15) Avoimuus
Edistetään avoimuutta ja vuorovaikutusta työntekijöiden ja yleisön kanssa ennakoimalla ja ottamalla huomioon heidän huolensa toiminnan, tuotteiden, jätteiden tai palveluiden mahdollisista vaaroista ja ympäristövaikutuksista mukaan lukien rajojen yli ulottuvat tai maailmanlaajuiset vaarat ja haitat.

(16) Ohjeiden noudattaminen ja raportointi
Arvioidaan ympäristöasioiden hoidon tasoa: Tehdään säännöllisesti ympäristönsuojelun sisäisiä tarkastuksia ja arvioidaan yrityksen omien ja lainsäädännön vaatimusten sekä näiden periaatteiden noudattamista. Tiedotetaan määräajoin yhtiön hallitukselle, osakkeenomistajille, työntekijöille, viranomaisille ja yleisölle.

Tuki elinkeinoelämän peruskirjalle

• Kansainvälinen kauppakamari (ICC) rohkaisee jäsenyrityksiä ja muita ilmaisemaan tukensa elinkeinoelämän peruskirjalle ja sen periaatteille.

Lisätietoja

Lisätietoja yritysten ja järjestöjen mahdollisuudesta allekirjoittaa peruskirja sekä luettelo peruskirjan noudattamiseen sitoutuneista Suomessa toimivista yrityksistä on saatavissa ICC Suomen osastosta. ICC julkaisee myös säännöllisesti Charter-lehteä, jossa on yksityiskohtaista tietoa peruskirjan periaatteista ja sen eri tulkinnoista.

PERUSKIRJAN ALLEKIRJOITTANEET SUOMALAISTAHOT

Yritykset
Suomessa yhteensä 62 yritystä on nimenomaisesti kirjallisesti ilmoittanut sitoutuvansa peruskirjan periaatteisiin.

Järjestöt

Seuraavat kotimaiset elinkeinoelämän järjestöt ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä peruskirjan periaatteet ja suosittelevansa jäsenilleen niihin sitoutumista:

• Kaupan Keskusliitto
• Keskuskauppakamari
• Mainostajain Liitto
• Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto